Mediakasvatuksen äärellä: mediataito ja digitaalinen lukutaito kansalaistaitona

Kannatan Reilun somen sääntöjä
Etiikka.fi sivustolta löytyy tämä merkki, jonka voit jakaa sivuillasi, jos haluat kertoa sivujen perustuvan eettisesti kestävään somen käyttöön.

Opetukseen liittyy vahvasti käsite mediakasvatus, vaikka sitä ei esimerkiksi perusopetuksessa erillisenä aineena opetetakaan, edelleenkään. Eikä välttämätätä tarvitsekaan, kunhan se muuten sisällytetään riittävässä määrin ja jatkuvaksi osaksi perusopetusta, ja sen oppiminen jatkuu sieltä edellee  toiselle asteelle. Nykyään mediataitojen kehittäminen vaatii elinikäistä oppimista median ulottuvuuksien laajennuttua. Meistä kaikista on tullut enemmän tai vähemmän median toimijoita, ja jopa sisällön tuottajia, internetin kautta. Mediataidot ovatkin mielestäni nykyään olennainen osa kansalaistaitoja.

Digitaalinen tiedonvälitys on tuonut mukanaan medialukutaitoon myös uusia haasteita kuten algoritmien vaikutuksen ymmärtämisen. Kaikissa digitaalisissa ympäristöissä käytetään enemmän tai vähemmän kehittyneitä algoritmejä, jotka ohjaavat median käyttäjän tiedon saantia. Nykyään medialukutaidon rinnalla puhutaankin digitaalisesta lukutaidosta ja sen alakäsitteestä teknologinen lukutaito, josta algoritmien vaikutuksen ymmärtäminen on vain yksi esimerkki. Kemppaala, Palosaari & Pietikäinen (2013) ovat selkeästi avanneet suomenkielisessä artikkelissaan näitä ns. uuslukutaidon käsitteitä. Artikkelissaan he myös mainitsevat huolestuttavana piirteenä suomalaisten nuorten suuret erot digitaalisessa lukutaidossa.

Ammatillisen koulutuksen kannalta ehkä mielenkiintoisinta artikkelin antia on luvuissa 2 ja 3, joissa kirjoittajat pohtivat informaatioyhteiskunnan vaatimuksia työelämälle ja opetukselle. Työelämässä verkostoituminen, ammatinvaihtaminen ja työn yhteydessä oppiminen ovat tulevaisuutta, ja mielestäni myös jo nykypäivää. Vielä toistaiseksi olen itse törmännyt Suomessa edelleenkin yllättävän usein pitkän, alkuperäisen koulutuksen parissa tehtävän uran arvostukseen, kuten vaikka työnhaussa. Kehitystä varmasti tapahtuu, kun organisaatiot huomaavat tarvitsevansa joustavammin oppivia, laajojakin kokonaisuuksia hahmottavia ja muutoksia karttamattomia osaajia. Artikkelissa on lainattu Kirsi Lonkan osuvaa tiivistystä vuodelta 2009 tulevaisuuden työstä, joka mielestäni oivallisesti kiteyttää jo monen nykyisen työn luonteen, kuten opetustyön: ”Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota.”

Mediakasvatuksen näkökulmasta myös Kemppaala & kump. tuovat esiin, sekä median yhteiskunnallisen vaikutuksen, että tavallisen kansalaisen osallistumisen ja sosiaalisen  vaikuttamisen kasvun. Uudeksi syrjäytymisen muodoksi on uhkana nousta tietotekniset taidot. Opetuksessa tulisikin kirjoittajien mielestä ottaa huomioon se, että yhä enenevissä määrin oppiminen tapahtuu muualla kuin luokkahuoneessa tai koulussa, jolloin mediataitojen rooli kasvaa entisestään. Opettajalla tulisi olla hyvät valmiudet ohjata oppijoiden digitaalista lukutaitoa, informaatiolukutaitoa ja  itseohjautuvan oppimisen valmiuksien kehittämistä. Tässäkin tulee kuvaan tämän hetkinen koulutuksen muotitermi itseohjautuva oppiminen ja sen tukeminen.

Tiedon määrän ja saavutettavuuden kasvaminen ovat siirtäneet oppimisen päämäärän muistamisesta ymmärtämiseen, ja tämä on muuttanut myös opetuksen vaatimuksia konkreettisesti. Samoin tiedon yksin hallinnasta ollaan siirrytty lähemmäksi tiedon yhteisölliseen hallintaan, jonka mahdollisuuksia digitalisaatio on myös onneksi kasvattanut. Artikkelissa yhteisöllisen oppimisen mallina mainitaan mm. ongelmaperusteinen oppiminen (Problem Based Learning, PBL), jota Yhdysvalloissa ensi kertaa kokeiltiin jo 1950- luvulla lääketieteen opetuksessa, ja joka 1970-luvulla otettiin siinä laajempaan käyttöön. Suomessa  ko. pedagogista mallia ollaan koetettu rantauttaa jo 1980-luvulta saakka, hitaasti ja vaihtelevin tuloksin. Rantautuminen on onnistunut parhaiten korkeakouluopetuksessa. Digitalisaation ja sitä myötä yhteisöllisen oppimisen roolin kasvaessa, myös tämä pedagoginen malli on saanut tuulta purjeisiin laajemminkin, myös ammatillisessa koulutuksessa. Yhteisöllisessä oppimisessa keskiössä ovat oppimisympäristöt ja niiden käytön hallinta, josta on tullut yksi opettajan keskeisistä taidoista. Myös kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon uudelleen jäsentämisen ja poikkitieteellisen ajattelun taitoja korostetaan yhä enemmän. Näitä itse olen tehokkaasti oppinut aikoinaan tutkimustyössä ja -koulutuksessa, mutta nykyään sitä toivotaan osaksi peruskoulutustakin.

Opetuksen vaatimukset ovat siis myös mediakasvatuksessa muuttuneet ja laajentuneet. Mutta pitääkö opettajan hallita tässäkin yksin kaikki mahdollinen? Ei tietenkään, jos opetus järjestetään hyvin. Kemppaala & kumpp. ehdottavatkin ratkaisuksi tähän moniammatillista yhteistyötä, joka olisi monessa muussakin opetukseen liittyvässä viime aikaisessa muutoksessa ottaa huomioon. Digitaalisen lukutaidon ohjauksessa, yhdessä opettajan kanssa, toimisivat kirjastonhoitajat ja informaatikot. Perinteisesti tämä rooli on ollutkin kirjastoilla, mutta siinä pedagogiikka on monesti jäänyt sivuosaan.

Alussa kirjoitin, että mediataidot ja digitaalinen lukutaito ovat nykyään olennaisia kansalaistaitoja, koska meistä kaikista on tullut enemmän ja vähemmän median tuottajia. Reilu some kannattaja -merkki olisi yksi keino konkretisoida mediakasvatuksessa sosiaalisessa mediassa toimimista. Merkki löytyy etiikka.fi sivustoilta, jonka kirjoittajat ovat viestinnän, median ja etiikan tutkijoita. En ole törmännyt merkkiin vielä muualla. Merkin yhteydessä on myös Reilun somen säännöt, jotka on laadittu Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen mediaetiikan kurssilla. Sääntöjä on 12 ja ne on vastuulliselle somen käyttäjälle helppo allekirjoittaa. Mediakasvatukseen liittyen näiden sääntöjen käsittely voisi olla hyvä perusta. Moni yhteiskunnallinen ja näkyvä vaikuttajakaan ei välttämättä muista noudattaa aivan kaikkia noita kohtia. Lienee ei nimeltä tarvitse erikseen mainita yhtä aktiivisesti twiittaavaa presidenttiä tässä yhteydessä.

Yhteiskunnaliset vaikuttajat, mediapersoonat ja me tavalliset aikuiset olemme omalla tavalla vastuussa lasten ja nuorten mediakasvatuksesta, juuri sen takia, että me kaikki olemme digitaalisen median sisällön tuottajia. Sosiaalisessa mediassa toimiessamme olemme myös jatkuva malli lapsille ja nuorille, joten me kaikki toimimme omalta osaltamme nykyään myös aktiivisina mediakasvattajina. Tämä on hyvä pitää mielessään.

Hyödyllisiä linkkejä mediakasvatukseen:

  • Reilun somen säännöt
  • Etiikka.fi – Viestinnän ja median ml. sosiaalisen median etiikkaan liittyvä blogi, josta löytyy tutkimuksiin perustuvia ja viittauksia sisältäviä artikkeleita ja materiaalia ko. aiheesta.
  • KAVI:n mediakasvatusmateriaali – Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) sivuilta löytyy mm. mediakasvatukseen oppimateriaalia.
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto – KKV:n sivuilta löytyy aiheeseen liittyvän lainsäädännön lisäksi media- ja teknologialukutaitoon liittyvää opetusmateriaalia, myös elinikäiseen oppimiseen.
  • Mediakasvatus.fi – Mediakasvatusseuran sivustot, jossa löytyy teemaan liittyviä tapahtumia ja tietoa, sekä oppimateriaalia kaiken ikäisille.
  • Verke – Kaikille nuorten parissa työskenteleville tietoa ja tukea (koulutusta, materiaaleja ym.) digitaalisesta mediasta ja teknologiasta.

Lähteet:

Etiikka.fi

Kemppaala, M., Palosaari-Aubry, P. & Pietikäinen, V., 2013. Uuslukutaitojen merkitys ja tiedonhankintataitojen kehittäminen digitaalisessa yhteiskunnassa. Oulun yliopisto
Kasvatustieteellinen tiedekunta. Oppimisen ja koulutusteknologian yksikkö. Haettu 7.12.2017 osoitteesta: https://kyvyt.fi/view/artefact.php?artefact=162710&view=12231

Kkv.fi

Mediakasvatus.fi

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s